Miten mä selviän uudessa koulussa?
- Tämä aihe sisältää 4 vastaukset, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 7 kuukautta, 1 viikko sitten
toimesta.
-
Artikkelit
-
-
Mua on kiusattu aikalailla koko mun koulun ajan ja nyt me muutetaan toiselle paikkakunnalle. Pelottaa jo valmiiksi, että se kiusaaminen jatkuu heti uudessa koulussa.
-
Moikka M,
ymmärrettäviä pelkoja sulla. Muuttaminen itsessään on jo iso elämänmuutos ja tämän lisäksi uuden koulun aloittaminen ja aiempi kiusaamistausta yhdessä tekee tilanteesta todella jännittävän ja varmasti myös pelottavankin. Muista, että sussa ei ole mitään vikaa. Kiusaaminen ei määritä sua ihmisenä vaan se on tilanne, johon sä olet tahtomattasi joutunut, vailla omaa syytäsi. Suhtaudu uuteen avoimin mielin. Uuden ajanjakson ja elämänvaiheen alkaminen on asioita, jotka voi pitää sisällään myös hyviä asioita. Muistathan, että voit tulla aina tänne foorumille tai meidän chattiin juttelemaan, jos asia askarruttaa sua enemmän. Yksin ei näiden asioiden kanssa pidä jäädä <3
-
Moi,
Mä muutin kanssa aikanaan uudelle paikkakunnalle ja pelkäsin tota ihan samaa. Alussa tuntui että mua ei otettu oikein mukaan mihinkään mutta sitten tutustuin mun nykyiseen parhaaseen kaveriin joka oli eri luokalla ku minä. Se autto mua tosi paljon pääsemään mukaan. En mä voi luvata sulle mitään mutta tiedän itteni lisäksi monia muita ketkä on löytänyt uusia kavereita uudesta koulusta ja haluun uskoo että säkin löydät 🙂
-
Mä en muuttanut eri kaupunkiin vaan siirtyminen yläkouluun oli pelottavaa. Kiusaamista on takana useammalta vuodelta ja olin ihan varma että se jatkuu yläkoulussakin.
Mut mulla autto itsevarmuus puheet peilin edessä, kuulostaa hölmöltä joo mutta niistä sain voimaa kohdata siirtyminen ja kohdata mahdolllinen kiusaaminen.
Mulla kävi hyvin eikä mua nyt oo yläkoulussa enää kiusattu. Tähän vaikuttaa varmaan se ettei mun kiusaajat siirtyny mun kanssa samalle luokalle.Kokeile säkin peiliharjoituksia 🙂
-
Kirjoituksestasi on jo jonkin aikaa. Toivottavasti muuttosi ja uuteen kouluun sopeutuminen alkaa mennä hyvin! Mä oon myös aikoinani ollut samassa tilanteessa. Olin silloin hiljainen ja arka.
Uusi kouluni oli pienellä paikkakunnalla. Jouduin etenkin yhden luokallani olleen oppilaan silmätikuksi. Seurauksena oli että koko koulu jätti minut ulkopuolelle. Tarkkailemalla välitunnilla tilannetta huomasin yhden toisenkin oppilaan olevan yksinään. Lopulta rohkenin mennä hänen luo ja tutustuimme paremmin. Keksin että menemme aina välituntisin koulun takapihalle, missä sai olla rauhassa kiusaajilta. Siitä tuli tapa ja se antoi voimia jaksaa yläasteajan yli. Joku opettajakin huomioi tämän ja hän antoi kehuja minulle, että otan yksinäisen ihmisen mukaani.
Tämä muistuttakoon sinullekin siitä, että yhden ainoankin ihmisen löytäminen (oli se sitten oppilas, ope tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva) voi antaa toivoa ja jaksamista kouluajan ylitse.
Kaikkea hyvää sinulle ja muille samassa tilanteessa oleville!
-
