Kiusaaminen on vakava ilmiö, joka on toistuvaa, vahingoittavaa ja usein tarkoituksellista toimintaa, joka vaikuttaa ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä sosiaaliseen elämään.

©Merja Rastas

Kiusaamisella on monia eri muotoja, jotka ovat joko selkeästi näkyviä tai huomaamattomasti tapahtuvia. Kiusaaminen voi olla sanallista, fyysistä, netissä tapahtuvaa tai sosiaalisesti hylkivää. Kiusaaminen sisältää siis usein eri kiusaamismuotoja, eikä se noudata minkäänlaista kaavaa. Muotoja on monia erilaisia, eikä niitä välttämättä edes lajitella eri kategorioihin.

Kaikella kiusaamisella on sama tavoite, toisen vahingoittaminen sekä loukkaaminen.

Täältä löydät vielä tarkempia tietoja eri tahoista, joista voit löytää apua ja lisää tietoa kiusaamiseen liittyen.

Millä tavalla kiusaamista voi esiintyä?

Sanallinen kiusaaminen

Sanallinen kiusaaminen on toisen ihmisen vahingoittamista, loukkaamista sekä nöyryyttämistä sanallisesti, ilman fyysistä väkivaltaa.

Esiintymismuotoja on monenlaisia. Kiusaaja voi kohdistaa henkilöön joko useampia eri muotoja tai vain yhtä. Kiusaamistilanteet ovat aina yksilöllisiä eivätkä ne noudata minkäänlaisia kaavoja, tämän takia jokainen kiusaamistilanne on erilainen.

Sanallinen kiusaaminen on kiusaamismuodoista yleisin ja laajimmin levinnyt. Sitä esiintyy jo ihan pienten lasten keskuudessa aina päiväkodista lähtien.

Miten se tapahtuu?

Yleisin sanallinen kiusaamismuoto on nimittely ja pilkkaaminen. Tämä tarkoittaa toisen haukkumista esimerkiksi erilaisilla halventavilla ja ivallisilla lempinimillä. Pilkkaaminen taas voi kohdistua suoraan henkilöön tai kaikkeen mikä hänen elämäänsä kuuluu.

Esimerkkejä nimittelystä ja pilkkaamisesta:

– ”Et kuitenkaan ymmärrä tästä mitään.”

– ”Ei kukaan halua olla tuollaisen kanssa.”

Myös loukkaavat rasistiset tai seksistiset kommentit ovat sanallista kiusaamista.

Vaikka sanallinen kiusaaminen ei sisällä itsessään fyysistä väkivaltaa, voi siihen liittyä uhkailua, pelottelua sekä sanallista väkivaltaa. Tämä tarkoittaa huutamista, rajua kielenkäyttöä, fyysisellä väkivallalla uhkailua sekä muulla tavalla aggressiivista käytöstä toista kohtaan.

Sanallisen kiusaamisen ohella voi ilmetä myös muita kiusaamismuotoja. Sitä tapahtuu myös sosiaalisessa mediassa, mutta silloin nimikkeenä kulkee useimmin nettikiusaaminen.

Sosiaalinen kiusaaminen

Sosiaalinen kiusaaminen liittyy toisen ihmisen sosiaaliseen elämään ja sen vahingoittamiseen. Tämä kiusaamismuoto on ehkä kaikista tuntemattomin, koska sitä ei osata ehkä ajatella erillisenä kiusaamisena vaan tavat yhdistetään sanalliseen kiusaamiseen.

Miten se tapahtuu?

Yleisin muoto sosiaalisessa kiusaamisessa on syrjintä, joka on henkilön eristämistä ja ulkopuolelle jättämistä esimerkiksi kaveriporukoista. Syrjinnässä voi olla mukana myös tietynlaista manipulointia, jota käyttämällä henkilö laitetaan tekemään haluttuja asioita sen eteen, että hän pääsisi kiusaajien suosioon. Myös huhujen, juorujen sekä yksityisten asioiden levittäminen henkilön maineen huonontamiseksi kutsutaan sosiaaliseksi kiusaamiseksi.

Näiden lisäksi yksi muodoista on identiteettivarkaus, tämä tarkoittaa esiintymistä toisena ihmisenä esimerkiksi tekemällä toisen ihmisen nimellä Instagram-tilejä.

Sosiaaliseen kiusaamiseen lasketaan moni sanallisen kiusaamisen tyyleistä, mutta erona näillä voi sanoa olevan se, että sosiaalisen kiusaamisen päätarkoituksena on aina huonontaa henkilön asemaa ja mainetta.

Fyysinen kiusaaminen

Fyysinen kiusaaminen rikkoo toisen ihmisen fyysistä koskemattomuutta ja se kohdistuu joko henkilön tavaroihin tai henkilöön itseensä. Se sisältää myös fyysistä väkivaltaa. Väkivalta voi olla lähes huomaamatonta tai rajumpaa jälkiä jättävää mutta sen tarkoituksena on aina loukata ja aiheuttaa vahinkoa.

Fyysisessä kiusaamisessa on mukana myös sanallista kiusaamista ja usein uhkailua.

Miten se tapahtuu?

Vaikka kiusaamismuodossa onkin sana fyysinen, ei se silti tarkoita sitä, että se kohdistuisi vain henkilöön itseensä. Tämän takia ei välttämättä edes ymmärretä mitä se pitää sisällään.

Fyysistä kiusaamista on esimerkiksi paidasta kiinni ottaminen uhkailutilanteessa kuten myös henkilön tavaroiden rikkominen ja varastaminen. Henkilön liikkumisen rajoittaminen ja hänen lähellensä tuleminen jatkuvasti ilman lupaa, ovat myös fyysisen kiusaamisen muotoja, esimerkkinä uhkaavan läsnäolon avulla nurkkaan ajaminen.

Fyysisessä kiusaamisessa vakavampi muoto on fyysinen väkivalta, joka taas kohdistuu suoraan henkilöön itseensä. Väkivalta voi olla potkimista, lyömistä, heittelyä tai tönimistä, eli toimia jotka vahingoittavat henkilöä itseään fyysisesti.

Some/nettikiusaaminen

Somessa tapahtuva kiusaaminen on moninaista ja usein yhteydessä reaalimaailman kiusaamiseen. Somekiusaaminen luo vahvaa häpeää, koska se tapahtuu julkisesti.

Somessa tapahtuva kiusaaminen voi olla mm. kommenttikentässä ulkonäön haukkumista, syrjivää kommentointia, itsetuhoisuuteen ja väkivaltaisuuteen kannustavaa, henkilökohtaisten viestien levittämistä, ulos sulkemista ryhmistä tai erilliseen kiusaamista ja pilkkaamista varten perustettuja ryhmiä. Myös valeprofiilien tekeminen, kuvien muokkaaminen, sekä niiden ja henkilötietojen jakaminen ilman lupaa on somekiusaamista.  

Siinä missä esimerkiksi fyysinenkin kiusaaminen, voi myös somekiusaaminen olla rikos.

Onko kiusaaminen rikollista?

Kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Tämä tarkoittaa sitä, että kiusaaminen on saavuttanut sellaisen laajuuden ja vakavuuden joka täyttää laissa määritellyt rikoksen edellytykset ja tämän vuoksi sitä käsitellään oikeudellisesti.

Alle 15-vuotias ei kuitenkaan voi saada rangaistusta rikoksesta, mutta hän voi kuitenkin saada merkinnän poliisiasiain tietojärjestelmään ja on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista. Yli 15-vuotias taas voi saada rangaistuksen ja sen lisäksi hänelle voi tulla merkintä rikosrekisteriin.

Kiusaamisen uhriksi joutuneen ei tarvitse itse tietää onko kyseessä rikos. Voit aina kysyä asiasta esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä tai suoraan poliisilta.

Muista, ettei kiusaamisen kanssa pidä koskaan jäädä yksin. Kiusaaminen on aina väkivaltaa ja kiusatuksi joutuminen on väkivaltakokemus, johon pitää saada aina apua, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan.

©Merja Rastas