Huolestunut äiti

  • Tämä aihe on tyhjä.
  • Julkaisija
    Artikkelit
      • Tiia
        04/12/2023 klo 19:15 #802

        Moi kaikille!

        Mun lastani on ilmeisesti alettu kiusaamaan koulussa. Tarkkaa tietoa ei ole miten tai edes kuka, mutta tunnistan lapsestani, että kaikki ei ole hyvin. Hän ei minulle kerro mitään eikä koulusta osattu sanoa myöskään mitään, miten saisin totuuden selville?
        Minua on kiusattu kouluaikoina ja tunnistan kyllä lapsestani samat merkit kuin itseläni oli kiusaamisen aikoihin.

        Vastaa
        • Bella
          04/12/2023 klo 19:15 #807

          Lapsi pyrkii suojautumaan, kun aikuisiin ei voi luottaa. Kertominen on aina suuri riski, jos on nähnyt miten kiusaaminen eskaloituu kun on “kannellut”. Jos lapsellasi on kavereita, voit yrittää jutella heidän kanssaan ja kysyä, mitä he ovat huomanneet. Oman lapseni kanssa sain asioista selkoa kysymällä muiden luokkalaisten suhteista, jolloin selvisi miten lastani luokassa kohdellaan.

          Vastaa
          • Vierailija
            04/12/2023 klo 19:15 #904

            Lasten kaverisuhteetkin saattavat harmillisesti vaihtua, tai kaveruudesta huolimatta saattaa joskus tulla erimielisyyksiä. Lisäksi nuorilla tulee jossain vaiheessa itsenäistymisen kausi, jolloin asioista puhutaan yleensäkin vähemmän vanhempien kanssa. Mutta asiaan liittyen kouluissa on mielestäni tällaisiin tilanteisiin liittyvä laajempi ongelma. Kouluilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä kotien kanssa, ja kouluilla on velvollisuus huolehtia koulukiusaamisen valvonnasta ja torjunnasta sekä kiusattujen tuesta, mutta vanhempien on hyvin vaikeaa saada koululta ketään selvittämään tapahtuuko siellä oman lapsen kiusaamista, tai kiusaamista yleensä. Tähän pitäisi esimerkiksi vanhempainliiton vaatia kouluille selkeä toimintamalli ja yhteyshenkilöt. Monilla kouluilla ei vieläkään ole kiusaamisen vastaista yhteyshenkilöä, asiaa voisi ottaa esille vaikkapa vanhempainyhdistyksen toiminnassa.

            Yleisin lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja toimintaan vaikuttava tekijä lienee kuitenkin nykyään älypuhelin ja netti. Netti on täynnä valintoja, joista osa hyödyllisiä, mutta suuri osa saattaa olla haitallisia. Monet netin palvelut yrittävät kaikenlaisilla keinoilla houkutella ja pitää käyttäjiä ja asiakkaita (mainostajia), lisäksi myös sisällön tekijät saattavat käyttää kyseenalaisia keinoja houkutellakseen seuraajia, ja monesti ne ns. vaikuttajatkin mainostavat jotain tuotteita. Kaikenlaisille trendeille ja hullutuksille annetaan ylenmäärin näkyvyyttä selailussa, kun taas yksittäisiä mielenkiintoisia henkilöitä ja aiheita joutuu itse erityisesti etsimään. Netissä tarjotaan myös paljon harhaanjohtavaa tietoa, medialukutaito on ehkä jo vanhentunut termi, pitäisi ehkä puhua enemmänkin mediasisältöhakuisuudesta korostaen itselle sopivan ja mielenkiintoisen sisällön etsimistä passiivisen selailun sijasta.

            Lisäksi vielä huumori on vaikea aihe. On paljon helpompi tehdä huumoria, jossa nauretaan muiden vahingoille tai vaikka pilkataan muiden erilaisuutta, kuin tehdä huumoria, joka saa yleisön havahtumaan omista ennakkoluuloistaan tai syrjivistä ajattelumalleistaan. Erityisen ikävä tilanne on, jos löytää netistä itsestä tehtyä luvatonta tai pilkkaava materiaalia, jota yritetään vielä erikseen aktiivisesti tuoda esille. Sellainen toiminta on kuitenkin yleensä laitonta, ja melkein kaikissa palveluissa onkin mahdollisuus tehdä helposti ilmoitus luvattomasta sisällöstä. Ehkä joku kiusattujen tukipalvelu tai nettipoliisi myös auttaa lapsia ja nuoria ja vanhempiakin poistamaan luvatonta sisältöä netistä?

            Netti ei ole nykyään sama asia kuin telkkari oli joskus parikymmentä vuotta sitten. Silloin sisällön hankinta ja esittäminen toimi tv-kanavien tarkan valintaprosessin, laadunvalvonnan ja kansalaisten palautteen alaisuudessa. Nuoria kiinnostavaa ohjelmaakin tuli harvakseltaan. Vanhemmat voivat kuitenkin itse antaa hyvää esimerkkiä älypuhelimen ja netin käytöstä opastamalla lapsia ja nuoria käyttämään netin hyötypalveluita, sekä selailemalla yhdessä laadukasta perhesisällön viihdetarjontaa, tai vaikka tee-se-itse oppaita, reseptejä tai klassista musiikkia. Myös niihin sosiaalisen median ilmiöihin ja trendeihin voi tutustua yhdessä vaikka älytelkkarilla, tai ehkä vielä kätevämpi ratkaisu: puhelimen/tietokoneen saa usein kiinni ihan tavalliseenkin telkkariin hankkimalla yhteensopivan videoliitäntäjohdon (käyttämällä sen lisäksi vastaavaa jatkojohtoa vähenee riski, että johtoon kompastuminen hajottaa jotain). Lapsille voi myös opettaa, miten palvelut alkavat automaattisesti tarjota enemmän sen kaltaista sisältöä mitä valitsee katsoa. Epäkiinnostavasta, trendikeskeisestä tai häiritsevästä sisällöstä voi vaihtaa johonkin muuhun joko alkamalla itse seuraamaan parempia videoita, tai hakemalla palvelussa eri aiheita. Erityisen tärkeää olisi, että vanhempi osaa itse rajoittaa omaa älypuhelimen käyttöään, siis ettei se jatkuvasti katko perheen yhteistä aikaa.

            Sosiaalisen median palvelut ovat kehittyneet alunperin mielenkiintoisten ja inspiroivien ilmiöiden jakamisen ympärille. Usein vain käy niin, että määrä korvaa laadun. Väsyttävä päämäärätön selailu on enemmänkin viimeaikainen ilmiö.

            Vastaa
        Vastaa käyttäjälle:

        Huolestunut äiti

        Tietosi: